Viime aikoina venäläinen kylpy on saamassa yhä enemmän suosiota. Eikä turhaan, sillä kylpylässä käyminen antaa paitsi mahdollisuuden peseytyä ja ottaa hyvät löylyt, myös saada voimakasta piristystä koko viikolle.
Epäilemättä kylvyn tärkein elementti on uuni. Jos aiot rakentaa kylvyn, et tule toimeen ilman sitä. Tietenkin voit vain valita ja ostaa valmiita. Onneksi niitä on nyt paljon myynnissä. Mutta tässä artikkelissa puhumme kuinka rakentaa kiuas vesisäiliöllä itse. Itse asiassa se ei ole niin vaikeaa. Tärkeintä on noudattaa valmistuksen tekniikkaa ja ymmärtää periaatteet, joilla kylpy lämmitetään. Puukiuas on tässä yhteydessä erillisen mainitsemisen arvoinen. Sitä voidaan lämmittää puulla, hiilellä tai turpeella, teknisesti vähemmän edistyneellä kuin sähkö- tai kaasuliesillä. Lisäksi on syytä huomata, että uudet tehdasmallit, olivatpa ne kuinka hyviä tahansa, eivät pysty tarjoamaan sitä ainutlaatuista tunnetta, jonka perinteinen venäläinen kiuas antaa. Loppujen lopuksi kiuas kylpylässä ei ole vain yksi rakenteellisista elementeistä, vaan myös polttopuiden polttamisesta luotu erityinen ympäristö ja mikroilmasto. Lisäksi sellaisiamalli on turvallisempi verrattuna sähkö- ja kaasukäyttöön, ei vaadi lisäviestinnän kustannuksia. Asentamalla puukiukaan kylpyyn et voi pelätä kaasuvuotoa tai oikosulkua piirissä.
Puhutaanpa lisää kotitekoisten liesien tyypeistä. Yksi niistä on liesi ulkoisella vesisäiliöllä. Tämän suunnittelun etuna on sen käytännöllisyys, koska ei ole tilanteita, joissa säiliöstä turhaa raakahöyryä pääsee kylpyhuoneeseen, jota ei ole vielä lämmitetty lämmöllä. Tällaisen uunin valmistamiseksi tarvitsemme tavallisen kamiinan, jossa on sisäänrakennettu rekisteri veden lämmitystä varten. Tulipesän yläpuolelle on tarpeen tehdä erityinen "tasku" kiviä varten (suojataksesi vakavilta palovammilta, on parempi tehdä se auki). Tällainen uuni on valmistettu teräslevystä. Vesisäiliö ripustetaan siten, että sen alareuna kohoaa vähintään puoli metriä rekisterin tason yläpuolelle. Säiliö kiinnitetään rekisteriin putkilla tai kumiletkulla.
Pieniin tiloihin on suositeltavaa valmistaa matalalämpötehoisia liesiä. Tällaisen uunin pohjassa on tulipesä, keskellä on lämmitin ja rakenteen yläosassa on vesisäiliö. Metallikotelon sisään voidaan asettaa tiiliseinä (tällaisesta uunista on myös muunnos ilman tiiliä), kivet asetetaan teräsnauhojen arinalle. Yllä olevaa säiliötä lämmitetään kuumilla kaasuilla, vesi kaadetaan siihen erityisen sivureiän kautta. Tämän mallin kokoaminen on suhteellisen yksinkertaista ja se suoritetaan hitsaamalla.
Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto on tehdä liesi kylvyssä rautatynnyristä. Ensinnäkin ylä- ja alaosa poistetaan, jolloin saadaan eräänlainen sylinteri. Asennamme tuloksena olevan rakenteen arinalle, joka puolestaan asennataan tiilistä valmistettuun tulipesään. Tynnyrin sisälle asetetaan myös reunalle asetettu tiiliseinä, jonka jälkeen kivet kaadetaan noin kahteen kolmasosaan sisätilasta. Tynnyri on peitetty kannella ja savupiippu johdetaan yläkertaan.
Myös kylvyn kiuas voidaan valmistaa paksusta peltilevystä ilman tiiliä ollenkaan. Tämän mallin alaosassa on tuhkapannu (laite poltetun polttoaineen tuhkan keräämiseen), yläpuolella on tulipesä, jonka päällä on arina. Arinassa on kiviä, savupiippu sijaitsee hieman korkeammalla ja niiden sivulla. Tällainen järjestelmä on melko helppo koota, mutta se ei pidä lämpöä kovin pitkään, koska siinä ei ole tiiliseiniä.
Kuten näette, sopivalla tiedolla ja tietyllä taidolla ei ole ollenkaan vaikeaa tehdä kiukaan itse. Pääasia on ahkeruus ja innostus.
