Lämmönjakelujärjestelmä on suunniteltu täyttämään asukkaiden lämmityksen, ilmanvaihdon ja käyttöveden tarpeet. Se on järjestettävä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Keskeiset määräykset ovat laissa nro 190-FZ. Harkitse joitakin sen säännöksiä.
Yleiset ominaisuudet
Yllä oleva liittov altiolaki määrittelee oikeusperustan taloudellisille suhteille, jotka ovat riippuvaisia lämpöenergian, lämpövoiman, lämmönsiirtojärjestelmien tuotannosta, kuluttamisesta, siirtämisestä lämmönjakelujärjestelmiä käyttäen lähteestä loppukuluttajalle. Asiakirjan määräykset säätelevät v altion viranomaisten ja aluehallinnon v altuuksia säännellä ja valvoa tällä alalla. Laki nro 190-FZ määrittelee myös energiankäyttäjien ja palveluyritysten velvollisuudet ja oikeudet.
Tarjouksen ominaisuudet
Kuten käytäntö osoittaa, lämmönkulutus on epätasaisempaa kuin kuuman veden käyttö. Tämä johtuu kansalaisten energiahuollon kausiluonteisuudesta. Kyllä, kesällätiloja ei lämmitetä, mutta käytetään kuumaa vettä. Lämmönjakelukauden kesto määräytyy ilmasto-olosuhteiden mukaan. Kattilat ja voimalaitokset voivat toimia energialähteinä. Kuuma vesi on lämmönsiirto. Sen puhtaudelle asetetaan korkeat vaatimukset. Ne johtuvat siitä, että korkeissa lämpötiloissa epäpuhtaudet saostuvat, minkä seurauksena lämmönjakeluverkot epäonnistuvat. Tällaisten tilanteiden estämiseksi energialähteille asennetaan kehittyneitä kemiallisia käsittelylaitoksia.
Lämmönsyöttöjärjestelmä
Se sisältää energialähteen, voimansiirtoelementit ja -laitteet sekä kuluttavat laitteet. Lämmönjakelujärjestelmät luokitellaan eri kriteerien mukaan. Kriteerit ovat:
- Keskitetty aste. Erota keskitetyt ja hajautetut järjestelmät. Jälkimmäisessä energia toimitetaan pienistä kattilalaitoksista.
- Jäähdytysnesteen tyyppi. Tämän kriteerin mukaan vesi- ja höyryasennukset erotetaan toisistaan.
- Energian tuotantomenetelmät. Kaupungin lämmönjakelu voidaan toteuttaa yhdistettynä tai erikseen. Ensimmäisessä tapauksessa vettä lämmitetään sähköntuotannon yhteydessä.
- Vedenhuoltomenetelmä. Se voidaan tehdä avoimesti. Tällöin vesi ohjataan vesitaittolaitteille suoraan lämmitysverkosta. Haku voidaan myös sulkea. Tässä tapauksessa lämmitysverkoista tulevaa vettä käytetään vain kattiloiden lämmitysaineena. Näistä hän tulee paikalliseenmoottoritie.
- Puhilinjojen määrä. Lämmitysverkot voivat olla yksi-, kaksi- ja moniputkiisia.
- Menetelmä tarjota käyttäjille energiaa. Lämmönsyöttöjärjestelmät voivat olla yksi- ja monivaiheisia. Ensimmäisessä tapauksessa kuluttajat yhdistetään suoraan moottoritielle. Monivaiheisiin lämmönjakelujärjestelmiin kuuluu ohjaus- ja jakelu- ja keskuspisteiden asennus. Veden lämpötilaa voidaan säätää käyttäjien pyynnöstä.
Lämmönjakelujärjestelmät: tyypit
Raaka-aineita voidaan toimittaa kahdella tavalla. Ensimmäisessä tapauksessa kuuman veden ja lämmityksen jäähdytysneste tulee yhden putkilinjan kautta. Tällaisessa tilanteessa paluulinjaa pitkin virtaa vähemmän raaka-aineita kuin suoraa pitkin. Toista lämmönsyöttöjärjestelmää varten asennetaan putkisto vain lämmitystä varten. Käyttäjät saavat kuumaa vettä suoraan tiloihinsa lämmittäen sitä kattiloilla tai muilla laitteilla. Tässä tapauksessa lämmitysjärjestelmästä tuleva vesi tai muu polttoaine, kuten kaasu, voi toimia energianlähteenä. Tällä hetkellä joillain paikkakunnilla kaasukattilat on asennettu lähes jokaiseen asuntoon.
Moderni infrastruktuuri
Tällä hetkellä uuden suunnitelman talon lämmönjakelu tapahtuu pääsääntöisesti monimutkaisten teknisten rakenteiden avulla. Niihin kuuluvat kompensaattorit, jotka havaitsevat lämpötilan pidentymiä, säätö-, irrotus- ja turvalaitteet. Jälkimmäinen asennetaan erityisiin paviljongiin tai kammioihin. Nykyaikainen lämmönjakelukaupunki sisältää pumppuasemat, alueelliset energiapisteet ja niin edelleen.
Nykyiset haasteet
Tällä hetkellä asiantuntijat ovat tunnistaneet joukon ongelmia, jotka vaikeuttavat tehokkaan lämmönjakelumekanismin luomista kaupungeissa. Näitä vaikeuksia ovat:
- Laitteiden merkittävää moraalista ja fyysistä heikkenemistä.
- High line-tappiot.
- Kansalaisten keskuudessa v altava puute kirjanpitolaitteista ja sääntelyviranomaisista.
- Paisuneet lämpökuormitusarviot.
- Aukkoja sääntelykehyksessä.
Kaikki nämä ongelmat on ratkaistava mahdollisimman pian.
Lämmönjakelukaavion päivitys
Asutuksen infrastruktuurin kehittämisellä pyritään vastaamaan väestön tarpeisiin taloudellisimmilla menetelmillä mahdollisimman vähäisin haitallisin luontovaikutuksin. Tämä toiminta suoritetaan lämmönhuoltojärjestelmän mukaisesti. Sen on noudatettava aluesuunnitteluasiakirjoja, projektia esineiden sijoittamisesta asutuksen rajojen sisällä. Lain v altuuttamat toimielimet kehittävät, hyväksyvät ja päivittävät vuosittain lämmönhuoltosuunnitelman. Asiakirjoissa on oltava:
- Edellytykset keskitetyn, yksilöllisen ja asuntolämmityksen järjestämiselle.
- Yhdistelmätilassa toimivien lähteiden sekä kattilahuoneiden yhteiskäytön aikataulut. Lisäksi asiakirja asetetaanobjektien siirtojärjestys "huippu"-tilaan.
- Päätökset lämpöenergialähteiden kuormituksesta, tehty kaavion mukaan.
- Tehokkaan energiansyötön säde. Sen pitäisi mahdollistaa sellaisten olosuhteiden luominen, joissa laitteistojen liittäminen ei ole asianmukaista kokonaiskustannusten nousun vuoksi.
- Toimenpiteet ylimääräisten lähteiden säästämiseksi.
- Toimenpiteet kattilarakennusten muuntamiseksi yhdistetyiksi tuotantolaitoksiksi.
- Optimaalinen lämpötila-aikataulu ja kustannusarvio tarvittaessa sen säätämisestä.
Avainilmaisimet
Lämmönhuoltojärjestelmää kehitettäessä on varmistettava sen turvallisuus. Se määräytyy indikaattoreiden avulla:
- Varaukset.
- Keskeytyksetön toiminta ja lähteiden, laitteiden luotettavuus.
Järjestelmän on tarjottava tasapaino energian ja kuormituksen välillä ottaen huomioon redundanssi sekä suunnittelussa että todennäköisissä sääolosuhteissa. Tässä otetaan huomioon käyttäjien omistamien ylimääräisten energialähteiden saatavuus.
Säännöt
Ohjelmien sisältöä koskevat vaatimukset ja niiden kehittämismenettely määräytyvät v altioneuvoston hyväksymillä laeilla. Näiden asiakirjojen mukaisesti hyväksyttyjen alueellisten sääntöjen tulisi varmistaa menettelyn avoimuus, palveluyritysten ja kuluttajien edustajien osallistuminen siihen. Keskeiset päätöksentekokriteerit lämmönjakelujärjestelmän kehittämisessä ovat:
- Taattu kuitin luotettavuusenergiaa käyttäjille.
- Kustannusten minimoiminen.
- Etusijalla sähkön ja lämmön yhteistuotantomenetelmä. Tässä otetaan huomioon päätöksen taloudellinen toteutettavuus.
- Säänneltyä toimintaa yritysten lämmönjakelun, energiansäästön ja energiatehokkuuden alalla toimivien organisaatioiden investointihankkeiden sekä alueellisesti ja kunnallisesti merkittävien hankkeiden kirjanpito.
- Dokumentoinnin koordinointi muiden suunnittelu- ja teknisen infrastruktuurin kehittämisohjelmien kanssa, mukaan lukien kaasutukseen liittyvät.
Extra
Toteutettaessa hanketta energialähteiden kapasiteetin lisäämiseksi ei tariffien, pääjohtoon liittymisen tai budjettivarojen kustannuksella, toimitukset voidaan suorittaa sopimuksessa määrätyin hinnoin. Tällöin kuluttajan kanssa on tehtävä sopimus enintään 12 kuukauden ajaksi. Määrästä, jolla tehoa on lisätty, on sovittava viranomaisen kanssa. Paikallisille itsehallintoelimille toimeenpanoaluerakenteet muodostavat polttoaine- ja energiatasapainon. Sen kokoaminen suoritetaan liittov altion v altalaitoksen hyväksymässä muodossa ja tavalla, jolla on v altuudet toteuttaa osav altion politiikkaa lämmönhuollon alalla.
